Uudet yhteistyömuodot, monipuolisuus ja korkea laatu kuvaavat hakemuksia, jotka etenivät toiseen vaiheeseen

– Iloitsimme ohjausryhmässä erityisen paljon siitä, että asiantuntijapaneeli suhtautui myönteisesti hakemusten laatuun yleensä, ja, että päällimmäiseksi nostetut hakemukset edustivat valtavan erilaisia tieteenaloja laajan hakujulistuksen mukaisesti, joka kattoi humanistiset aineet ja yhteiskuntatieteet.

Näin toteaa professori Tom Moring, joka on Tulevaisuuden haasteet Pohjolassa -tutkimusohjelman ohjausryhmän puheenjohtaja. Asiantuntijapaneeli, jossa on yhdeksän eri oppiaineen asiantuntijaa, oli asettanut paremmuusjärjestykseen yhteensä 449 hakemusta tieteellisten kriteerien perusteella, ja huhtikuun lopussa oli ohjausryhmän vuoro ottaa kantaa hakemuksiin, asiantuntijapaneelin näkökulmat ja ohjelman tavoitteet huomioiden. Toiseen hakuvaiheeseen eteni yhteensä 28 hakemusta.

Moring ja hänen ohjausryhmäkollegansa olivat myös tyytyväisiä siihen, että he kokivat näkevänsä jotain uutta jatkoon edenneissä hakemuksissa.

– Nämä projektit ovat sellaisia, että ne poikkeuksetta edustavat uusia avauksia liittyen siihen miten me Pohjoismaissa ja laajemmassa globaalissa perspektiivissä asetumme suhteessa suuriin tulevaisuuden kysymyksiin. Useat projekteista yhdistelevät sekä kysymyksenasetteluja että teoreettisia näkökulmia tavalla, jota emme oikeastaan ole aiemmin nähneet.

– Monissa hakemuksissa kootaan myös mielenkiintoisella tavalla yhteiskuntatieteilijöitä, humanisteja ja muiden tieteenalojen tutkijoita samaan hakemukseen. Tämä saattaisi viitata siihen, että hakujulistuksellamme on ollut merkitystä, kun ajatellaan, miten tutkimus ja tutkimusyhteistyö kehittyy. Meillä on myös epätavallisen laajaa pohjoismaista yhteistyötä.

Ohjausryhmä koostuu viiden rahoittajatahon edustajasta: Suomen Kulttuurirahasto, Svenska kulturfonden, Svenska litteratursällskapet i Finland, Stiftelsen Brita Maria Renlunds minne Suomesta sekä Riksbankens Jubileumsfond Ruotsista. Moring toteaa, että koko ohjausryhmä oli yksimielinen siitä, että jatkoon edenneet hakemukset olivat todella korkeatasoisia.

– Hakemuksissa oli myös avauksia siltä osin kuin rahoittajilla oli erityistoivomuksia. Osalla oli vähimmäisvaatimuksia, jotka perustuivat niihin rahastomääräyksiin, jotka juuri kyseisellä rahoittajalla sattui olemaan, mutta kaikilla rahoittajilla on lähtökohdat osallistua ohjelmaan. Kaikki olivat tästä erityisen tyytyväisiä. 

Kaikkien helmikuussa jätettyjen hakemusten joukossa hallitsi kolme teemaa: meneillään oleva pandemia, ikäproblematiikka Pohjoismaissa ja pohjoismainen hyvinvointiyhteiskunta.

– Näistä teemoista jäi vielä useita hakemuksia, mutta ne eivät olleet sellaisia, että ne olisivat dominoineet muita mielenkiintoisia kysymyksenasetteluja.

Jatkoon edenneissä hakemuksissa tärkeä kriteeri oli, että tutkimuksella tulee olla yhteiskunnallista merkitystä. Ohjausryhmä saattoi todeta, että tämä kriteeri täyttyi hakemuksissa, jotka edustivat laajasti tieteen eri oppiaineita.

– Niiden joukossa oli monia, jotka liittyvät historialliseen taustaamme ja siihen, miten se ohjaa tulevaisuutta. Lisäksi joukossa oli yhteiskuntatieteellisiä projekteja, mutta myös monta humanistististen aineiden projekteja, jotka kohdistuvat yhteiskunnallisiin haasteisiin.

– Tutkijoille osoitetussa hakujulistuksessa mainittiin uudet mekanismit mielipiteen ja viestinnän rakentamisessa, digitalisointi, teknologia, taloudellinen ja sosiaalinen kehitys, muuttoliikkeeseen liittyvät kysymykset, etnisten ryhmien väliset konfliktit, yhteiskunnan polarisoituminen – myös kaupunki- ja maaseutualueet, ilmastokysymykset sekä meneillään oleva pandemia ja sen tausta. Voin kyllä sanoa, että kaikki nämä ulottuvuudet ovat edustettuina niiden hakemusten joukossa, jotka etenivät jatkoon.

Useimmat toisen vaiheen hakemukset ovat monitieteisiä, mutta niiden joukossa on myös projekteja, jotka haluavat porautua syvemmälle tietyn oppialan johonkin kysymykseen. 

– Ratkaiseva kysymys on, miten eri projektit etenevät syventääkseen tutkimussuunnitelmaansa. Nyt tutkimusryhmillä on mahdollisuus tehdä laajempi ja perusteellisempi tutkimussuunnitelma.

Toisen vaiheen hakuaika päättyy 18.6.2021. Sen jälkeen hakemukset arvioi sama asiantuntijapaneeli kuin aikaisemmin. Myös tällä kierroksella asiantuntijapaneeli vastaa tieteellisestä arvioinnista, ja ohjausryhmä puolestaan valitsee ne 6–10 projektia, jotka saavat ohjelmalta rahoitusta. Päätös tehdään loka-marraskuussa, ja toiveena on, että projektit käynnistyvät alkuvuodesta 2022.

– Meillä on valtavan monipuolinen valikoima hakemuksia, joihin meidän on otettava kantaa lopullisessa valinnassa, toteaa Tom Moring.