Digitaalinen rajavalvonta – turvallisuuden ja avoimuuden välimaastossa Pohjolassa

Pohjoismailla on visio olla kaikista avoin ja integroiduin alue maailmassa. Tämä asettaa korkeat vaatimukset kansalliselle turvallisuudelle. EU-lainsäädäntö on vähentänyt maiden mahdollisuuksia kansallisiin aloitteisiin ja menettelytapoihin koskien rajatarkastuksia. Samaan aikaan kuitenkin vuoden 2015 pakolaiskriisi ja covid-19-pandemia nostivat jälleen esille rajalinjojen merkityksen pohjoismaisella kartalla. Avoimuuden, luottamuksen ja yhteenkuuluvuuden ylläpitämiseksi sosiaalisesti kestävässä Pohjolassa ovat maat panostaneet rajojen digitaaliseen vartiointiin. Tämä on puolestaan herättänyt kritiikkiä pohjoismaisen avoimuuden perustan horjuttamisesta ja uhasta, joka kohdistuu kansalaisten koskemattomuuteen, vapauteen ja ihmisoikeuksiin.

Hankkeen tarkoituksena on tutkia niitä jännitteitä pohjoismaisen avoimuuden ja turvallisuutta koskevien odotusten välillä, jotka leimaavat uusien digitaalisten valvontakeinojen käyttöä pohjoismaisilla rajoilla. Tutkijat selvittävät myös, miten olemassa olevat normit ja lainsäädäntö, sekä niiden muutokset huomioidaan digitaalisessa valvonnassa Pohjolassa.

Tutkimushanke keskittyy valvontamenetelmiin, jotka pohjautuvat tekoälyyn ja koneoppimiseen. Digitaalisten apuvälineiden avulla voidaan nykyään kerätä ja analysoida valtavia määriä tietoa. Näitä voivat olla esimerkiksi kiinteät valvontajärjestelmät, vartalokamerat, droonit, biometriset skannaukset, kasvojentunnistus ja sensorit. Nämä ovat uusia teknologisia mahdollisuuksia, joita käyttävät sekä viranomaiset että yksityiset toimijat.

Hanke toteutetaan kolmessa Pohjoismaassa – Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa – ja se on jaettu kolmeen osahankkeeseen: Ensimmäinen osahanke selvittää miltä digitaalinen valvonta näyttää historiallisesta, yhteiskunnallisesta ja poliittisesta näkökulmasta. Toinen osahanke koostuu kolmesta tapaustutkimuksesta, joissa tutkitaan, miten digitaalinen valvonta tapahtuu käytännössä Juutinrauman sillalla, lentokentillä (Kastrup Tanskassa sekä Skavsta ja Landvetter Ruotsissa) ja rajanylityspaikoilla Ruotsin ja Norjan välillä.

Kolmas osahanke perustuu kahteen muuhun osahankkeeseen ja se koostuu näyttelystä, jonka tarkoituksena on herättää julkista keskustelua ja osallistumista niin sanottujen menettelylaboratorioiden avulla.

Hankkeeseen osallistuu tutkijoita muotoilun, tietojenkäsittelytieteen, sosiologian, juridiikan, tieteen- ja teknologian sekä organisaatiotutkimuksen aloilta. Hankkeen kotipaikka on Göteborgin yliopisto. Hankkeelle on myönnetty 990 000 euroa.

Seuraa hanketta

Hankeryhmä

Professori Elena Raviola (hankejohtaja), Göteborgin yliopisto
Yliopistonlehtori, dosentti Marie Eneman, Göteborgin yliopisto
Professori Jan Ljungberg, Göteborgin yliopisto
Yliopistonlehtori, dosentti Bertil Rolandsson, Göteborgin yliopisto
Apulaislehtori, dosentti Matilda Arvidsson, Göteborgin yliopisto
Professori Gregor Noll, Göteborgin yliopisto
Professori Ulf Petrusson, Göteborgin yliopisto
Apulaisprofessori Vasileios-Spyridon Vlassis, Kööpenhaminan IT-yliopisto
Lehtori, fil. tri. Vasilis Galis, Kööpenhaminan IT-yliopisto
Lehtori, fil. tri. Ursula Plesner, Copenhagen Business School
Tutkijaprofessori Bengt Andersen, Oslo Metropolitan University
Postdoc-tutkija Luna Rasmussen, Kööpenhaminan IT-yliopisto
Postdoc-tutkija Amin Parsa, Lundin yliopisto