Pohjoismainen asiantuntijapaneeli seuloo hakemuksia

Tutkimusohjelma myöntää vähintään 6 miljoonaa euroa 6–10 tutkimushankkeelle. Yhteisenä nimittäjänä hankkeille on, että tutkimus koskee ajankohtaisia yhteiskunnallisia kysymyksiä, missä tarvitaan enemmän humanistista ja yhteiskuntatieteellistä osaamista. Hankkeiden tulee mieluiten olla monitieteisiä ja hankejohtajilla on oltava kytkös yliopistoon, korkeakouluun tai tutkimuslaitokseen Suomessa tai Ruotsissa, mutta tutkijat voivat myös olla muista Pohjoismaista tai niiden ulkopuolelta. 

Kaikki asiantuntijapaneelin jäsenet, jotka arvioivat hakemuksia, ovat professoreita tai emeritus professoreita. Heidät on valittu, koska heillä on laaja asiantuntemus varsinaisten oppiaineidensa lisäksi, joita ovat muun muassa etnologia, historia, terveystieteet, juridiikka, media- ja viestintätutkimus, psykologia, sosiologia, kielitiede ja teknologia. Yhdeksästä jäsenestä yksi on USA:sta ja kaksi Tanskasta, Norjasta, Suomesta ja Ruotsista. Joukossa on kuusi naista ja kolme miestä. 

Christer Kuvaja, joka on Svenska litteratursällskapetin tutkimusjohtaja ja tutkimusohjelman koordinaattori, kertoo, että paneelijäsenet toimivat nimettöminä. Muuten heitä pystyttäisiin painostamaan tai heihin voitaisiin jälkikäteen ottaa yhteyttä hylättyjen hakijoiden toimesta, jotka kokevat tulleensa väärinymmärretyiksi. Jotta valintaprosessi olisi eettinen, on hankkeen johtoryhmä laatinut paneelille jääviyssäännöt. 

– Paneeliosallistujat jääväävät luonnollisesti itsensä sukulaisuussyistä, mutta myös, jos he ovat tehneet yhteistyötä tai olleet läheisiä työtovereita jonkun hakijan kanssa, ohjanneet heidän töitään tai kirjoittaneet jotakin yhdessä heidän kanssaan. He voivat myös itse arvioida asettavatko itsensä jääviksi muista henkilökohtaisista syistä, sanoo Kuvaja.

Ennen kuin paneeliosallistujat ryhtyivät työhön, kävivät Kuvaja ja ohjelman johtoryhmän puheenjohtaja, professori Tom Moring, läpi kaikki hakemukset jakaakseen ne yhdeksän paneelijäsenen kesken siten, että jokaisen hakemuksen arvioi kaksi asiantuntijaa. 

– Luimme kaikkien hakemusten yhteenvedon saadaksemme käsityksen niistä, ja monissa tapauksissa jouduimme tutustumaan myös itse tutkimussuunnitelmaan löytääksemme oikean paneelijäsenen hakemukselle, sanoo Kuvaja. Hakemukset jakautuivat melko tasan siten, että jokainen paneelijäsen sai arvioitavaksi noin 80 hakemusta.

Asiantuntijapaneelin tehtävänä on seuloa esiin ne ehdotukset, jotka ohjelman johtoryhmä kutsuu toiselle, yksityiskohtaisemmalle hakukierrokselle.

– Kaikki paneelijäsenet valitsevat kymmenen hakemusta, jotka heidän mielestään voisivat saada rahoitusta. Nämä kymmenen parhaan -listat käydään läpi paneelin kokouksessa 22. huhtikuuta.

Asiantuntijapaneeli poimii kokouksen aikana esille 30 korkeimman arvosanan saanutta anomusta, jotka muodostavat niin sanotun A-listan. Lisäksi he kokoavat 20 ehdotusta sisältävän niin sanotun B-listan. Tutkimusohjelman johtoryhmä, joka koostuu rahoittajien edustajista, valitsee näiltä listoilta noin 30 hakemusta, jotka etenevät toiseen vaiheeseen.

– B-listaa tarvitaan, jos A-listalla ei ole yhtään hakemusta, joka sopisi tietyn säätiön rahoitukseen. Osallistuvilla säätiöillä on erilaiset tarkoitukset, jotka rajoittavat jossain määrin niiden rahoittamista. Siinä tapauksessa johtoryhmällä on mahdollisuus valita hakemuksia B-listalta.

Hakemuksista 262 tuli Ruotsista ja 187 Suomesta. Useimmissa hankkeissa on tutkijoita vähintään kahdesta Pohjoismaasta. Ensimmäisen tarkastelun jälkeen Kuvaja on tyytyväinen hakemusten tasoon.

– Joukosta ei erottunut yhtä hakemusta ylitse muiden, vaan mukana on 30–40 hakemusta, ehkä jopa useampia, jotka ovat oikein hyviä. Tutkimusohjelman johtoryhmä kokoontuu huhtikuun lopulla päättämään, mitkä hankkeet jatkavat toiseen vaiheeseen.

Sekä toiselle hakukierrokselle kutsutuille että hylätyille hakijoille ilmoitetaan johtoryhmän päätöksestä toukokuun alussa. Toinen hakukierros alkaa 15. toukokuuta ja hakemusten tulee olla perillä viimeistään 18. kesäkuuta.