Epävarmaan ja epäviralliseen työhön puuttuminen Pohjoismaissa

Pohjoismainen malli on tunnettu korkeista veroista, taloudellisesta tasa-arvosta ja hyvinvointipalveluista. Mallin rahoittaminen vaatii korkeaa työllisyyttä ja vakaata työmarkkinaa. Kun työmarkkina muuttuu finanssikriisien ja muiden kriisien, kuten pandemian, mutta myös globalisaation, digitalisaation, robotisoitumisen, väestön ikääntymisen ja muuttoliikkeen seurauksena, herää kysymys, miten nämä muutokset vaikuttavat pohjoismaisen mallin tulevaisuuteen.

Hankkeen tavoitteena on tutkia pohjoismaisen mallin kestävyyttä analysoimalla epävarmoja ja epävirallisia töitä Suomessa, Norjassa ja Ruotsissa, toisin sanoen töitä, joihin liittyy epävarmuutta ja joissa työn riskit ovat työntekijöillä. Tutkijat keräävät ja analysoivat sekä kvalitatiivista että kvantitatiivista aineistoa henkilöistä, joilla on epävarmoja, lyhytaikaisia töitä tai jotka tekevät epävirallista työtä. Tutkijat keskittyvät erityisesti ryhmiin, jotka tekevät muita enemmän tällaista työtä: valtaväestöstä marginaaliin ajautuneita henkilöitä, vähemmistöihin kuuluvia henkilöitä sekä ulkomaalaista työvoimaa, jolla on joko tilapäinen oleskelulupa tai ei ollenkaan lupaa.

Hankkeen pääkysymys on: Millä tavoilla epävarmat ja epäviralliset työt ovat haaste pohjoismaiselle mallille? Tutkijat haluavat myös saada vastauksia siihen, miten yleisiä tämän tyyppiset työt ovat, miltä trendit niiden tiimoilta näyttävät ja mitä vaikuttimia niiden taustalla on? He tutkivat myös, miten työmarkkinoiden keskeiset sidosryhmät – ammattiliitot, työantajat ja viranomaiset – suhtautuvat tämän tapaisiin töihin, ja miten työntekijät itse kokevat epävarman ja epämuodollisen työn, miten se vaikuttaa heidän hyvinvointiinsa, yhteenkuuluvuuden tunteeseen sekä luottamukseen yhteiskuntaa ja omaa tulevaisuutta kohtaan. Tutkijat tekevät tapaustutkimuksia kolmella toimialalla: rakennusalalla, siivousalalla ja alustataloudessa ruoka-, taksi- ja siivouspalveluineen.

Turvallisten työolojen tärkeyttä valottamalla tutkijat pyrkivät tuomaan uutta tietoa päättäjille ja rikastuttamaan keskustelua pohjoismaisen mallin tulevaisuudesta. Tavoitteena on myös tuoda lisää tietoa siitä, miten ehkäistä epävarmaan ja epäviralliseen työhön liittyviä ongelmia, kuten syrjäytymistä ja radikalisoitumista.

Hankkeen tieteenalat ja näkökulmat edustavat sosiologiaa, sosiaaliantropologiaa, kansantaloutta ja maahanmuuton tutkimusta. Hankkeen kotipaikkana toimii Helsingin yliopisto. Hankkeelle on myönnetty 950 000 euroa.

Seuraa hanketta

Hankeryhmä

Professori Lena Näre (hankejohtaja), Helsingin yliopisto
Apulaisprofessori Synnøve Bendixsen, Bergenin yliopisto
Dosentti Sara Eldén, Lundin yliopisto
Professori Markus Jäntti, Tukholman yliopisto
Postdoc-tutkija Anastasia Diatlova, Helsingin yliopisto
Yliopistonlehtori Olivia Maury, Svenska social- och kommunalhögskolan/Helsingin yliopisto
Väitöskirjatutkija Matias Muuronen, Helsingin yliopisto
Väitöskirjatutkija Elisabeth Wide, Helsingin yliopisto
Postdoc-tutkija Rasmus Ahlstrand, Lundin yliopisto
Postdoc-tutkija Ann Cathrin Corrales-Øverlid, Bergenin yliopisto
Tutkimusassistentti Niina Asikanius, Helsingin yliopisto
FT Petter Korkman